Morjens.

Jos herätellään keskustelua taas vaihteeksi normalisoinnista.

Saadaan verenkiertoa parannettua harmaassa aineessa ja saadan mahdollisesti oikaistua väärin käsityksiä.

Eli jos keskitytään normi teräksiin ( EI siis pulveri,RST,voimakkaasti seostetut)

Mistä lähdetään liikkeelle ?

Keskustelu ihan vapaata, ilman mitään stressiä.

Niko

Mitä normalisoinnilla pitäisi saavuttaa, ja mitä siellä tapahtuu?
Ja ennen kaikkea miksi pitää normalisoida ?

Voisihan sen tuolta jostain selvittää, mutta tässähän se saattaa selvitä minullekkin.


_________________
Älä yritä väkisin, ota suosiolla isompi vasara.

Normalisointi on hyödyksi epätasasen kuumenemisen ja jäähtymisen aiheuttamien ilmiöiden (esim rakeenkasvu) parantamiseksi, Normalisoinnin avula voijaan rakenne tehä jälleen hienorakeiseksi ja samalla palauttaa mekaaniset ominaisuudet ennalleen

Normalisoinnissa tapahtuva raekoon pieneneminen vaikuttaa parantavasti mekaanisiin ominaisuuksiin, Sekä lujuus että sitkeys paranee.

ja kun se rakenne on yhdenmukanen ei vetele karkasussa, eikä tule halkeamia..
varsinki damaskukselle se kyllä on aivan pakollinen tähdä moneen kertaan.

mie luulen näin, olen opiskellukki pikkusen, meneekö niko oikein  


_________________
Ota miestä oppimahan, taivon kaarta katsomahan,
otavaista oppimahan, tähtiä tähystämähän!

Hieman taitaa kuivaa tämä topic heti alkuun mut katsotaan...jospa siihen
saadaan lisää keskustelua.

Tonna

Ei ole opiskelu menny hukkaan  

N

Yhdyn Tonnan käsityksiin normalisoinnista. Noin sen olen itsekin ymmärtänyt. Mutta, voiko teräksen normalisoida jotenkin "yli"? Voiko raekoko pienentyä liiaksi ja sitten käydä niin, ettei karkaisu onnistukaan?

mutta sitten miten, kun hienonnetaan kide takomalla hyvin ja loppuun, tai sitten vaikka latta hiomalla ja normalisoimalla, nämähän pitäisi olla molemmat samankaltasia mutta ainakin katkeavat erilailla...

mie tehen molemmat, taon loppuun huolella ja normalisoin sen vielä sitten.

mutta ei kai tämä ole niin yksinkertaista, miten, eihän yli ja ali ektodiset teräkset käyttäydy samalla tapaa, eikös loppuun takominen tehe erkaumaa alieuktodisiin, ja taas yli titisiin vaikuttaa ehkä sitten parantavasti...


_________________
Ota miestä oppimahan, taivon kaarta katsomahan,
otavaista oppimahan, tähtiä tähystämähän!

...mä oon pari terää takonu..
oon ne jättäny myöstymään sammuvaan ahjoon...
pidän myöstöä jonkinlaisena jännityksen poistona.

 ..olikohan tästä jossain topic jo juttu..
kysympähän kuitenkin:
-kuinkas se normalisointi tehdään
-ja olikos sillä merkitystä tavan hiiliteräksen kanssa riehuttaessa..


ja vähän sivuten asiaa...

mitä saavautetaan jos terän karkasu suoritetaan 2x peräkkäin
-ja kuinka se suoritetaan...

-Telso-

Samaa tuumailen kuin Tonna.
Joskus jäi mieleen HA:n haravakoneen piikki puukoista, että tarvittiinko tai voiko niin alhaiseen lämpötilaan taottaessa normalisoida ollenkaan ja missä lämpötilassa karkaistiin. No täytyy etsiä ja lukea uudelleen.

Sillointällöin yritän painaa umpiluuhun tuota http://www.ims.tut.fi/vmv/2004/vmv_4_1_1.php .

Magneetilla katsellaan austenniittista lämpötilaa, pidetään terää jonkin aikaa siellä ja vahditaan, ettei ylilämpöa tule enempää kuin 50 ast C. Linkissä jäähdytetään ilmassa, mutta onko se tarpeeksi hidasta?

Pysytään normalisoinnissa, jännityksen poisto ja pehmeäksi hehkuttaminen on asiat erikseen.

Ja lisänä jätetään suosiolla alle 0,77 % C teräkset pois kuvioista...vaikka niin se taitaa olla yksi markkinoilla oleva ainekkin...

Teoriassa on mahdollista saada aikaan niin pieni kide että se ei välttämättä karkene esim öljyyn.
Perustunee juuri liian pieneen kiteeseen...mutta miksi en osaa sanoa ?
Voi olla että liian pieni raekoko estää martensiitin muodostumisen koska sammutus aineen teho ei riitä
riittävään alijäähtymiseen joka on yksi edellytys martensiitin syntyyn.
En kuitenkaan ole moista saavuttanut ainakaan täysin.

Se miksi loppuun taottu ja norm. terä eroaa on mielestäni siinä että matalaan lämpöön siirryttäessä ei ole energiaa riittävästi uudelleen kristalloitumiseen..joten primääri kide jää isoksi..vaikkakin litistyneeksi.
Mutta jos taottu ja levyterä normalisoidaan samoilla lämpötiloilla ja menetelmillä...jota seuraa identtiset lämpökäsittely ei niissä tulisi olla eroa.  ( tämä edellyttää että taottu kappale saatetaan ennen toimia samaan pehmeään tilaan kuin levyterä)

Normalisoinnissa nopeus on A ja O....hidasjäähtyminen on osa jännitysten poistoa tai pehmeäksi hehkutusta. Joten
jo ilma jäähdyttäminen on hyvä...eli tarpeeksi nopeaa.

Peräkkäiset sammutukset pienentää kidettä, lisäten sitkeyttä ja lujuutta.
Hommassa on tosin riskit..palaminen,hiilenkato,mahdollinen poikkivika...
Ja se menee niin kuin sammutus normaalisti.

Niko

Mites noi pitoajat? Esim kuulalaakeriteräs teräsrengin ohjeessa: "Lämmitys 750 C asteeseen. Pitoaika 4-6 tuntia. Sitten jäähdytys tyynessä ilmassa"
Eihän noin pitkiä aikoja pysty pajaolosuhteissa (ilman uunia) tekemään. Mitenkä käytännössä onnistuu, useita lyhytkestoisia normalisointeja? Entä jäähtymisnopeus? Liian nopeasta/hitaasta haittaa?

Tällaisia kysymyksiä heräsi.

En ota mitään kantaa mitä Teräsrengin tietopankki sisältää...

Olen keskittynyt muutamaan teokseen ja omiin kokeisiin pohjautuvaan tiedonhankintaan ja toistaiseksi havainnut sen pitävän paikkaansa. Tiedän kuitenkin että se mitä terästeollisuus hakee omiin tuotteisiinsa ei ole aina suoraan liitettävissä esim teräaseisiin.

Matalaa lämpötilaa ja pitkää pitoaikaa käyttämällä saadaa aikaan
palloutunut rakenne...jos itse teräksessä on siihen edellytykset.
Mielestäni normalisointiin tulee käyttää hiiliolotila piirrosta vastaavaa lämpötilaa joka on alle aineen TÄYS austeniittisen tilan, Acm. Käytännössä jo ei magneettinen lämpö on osoittautunut toimivaksi..liian korkeaa lämpötilaa käyttämällä alkaa kide kasvamaan, vaikka aineessa olisi jonkin verran seosta..Cr,V. Palloututtaminen ei kuitenkaan ole mielestäni normalisointia....vaan erilainen lämpökäsittely.

Eli homma toimii kun kappaleen ottaa ei magneettiseen ja antaa jäähtyä ilmassa ja toistaa tämän.
Liian nopeasta ...joka olisi jo sammutus nopeutta vastaava on se haitta että kappale karkenee...liian hitaassa on mahdollinen secundaarisen raekoon kasvu...Eli jos kappale haudataan eristeeseen...Se ei ole normalisointia!

Riittävä pitoaika on samaa luokkaa kuin liuotusaika karkaisuhehkutuksessa...lisäksi lämpötilat ovat lähes samoja...ero tulee jäähtymisnopeudessa.

Niko

Hajatelmia
Mikä se "sammutus" oikeasti on. Onko normalisoinnin ilmajäähdytys sammutusta. Karkaisussa se tuntuu selvältä...paitsi ilmakarkaisussa. Joskus päästössäkin ilman uunia, kun värit yrittävät karata harakoille ja taos tuikataan polymeeriin, kai sekin on sammutusta.

Moi Taos.



Hyvä kun otit tuon sammutuksen puheeksi...tarkoitus ei ollut sotkea tätä liika monimutkaiseski.

Eli jos normalisointi lämpötilasta kappaleen jäähdyttää liian nopeasti ( käyttää esim öljyä ) on riski että kappale alijäähtyy niin nopeasti että ollaan jo martensiitin muodostumiselle otollisessa lämpötilassa...jonka sanoisin olevan karkeasti + 200-250C.

Sammutus kuuluu mielestäni terminä siis vain itse karkaisuprosessiin.
Pahoittelen jos tuo sana tuolla aiheutti nyt väärinkäsityksen mahdollisuuden.

Niko