| Itsetehdyn puukon arvo lisääntyy takuulla jos kahvaan käytetty
materiaali on itsehankittua, jälleenmyyjältä hankitun valmiiksi
mittoihin leikatun siasta. Hyvänä esimerkkinä toimivat vaikkapa
kahvan tekeminen omasta kotipihasta kaadetusta koivusta tai viime syksynä
marjastus retkeltä mukaan tarttuneesta pahkasta. Edellämainituissa
tapauksissa on kuitenkin muutamia huomioonotettavia seikkoja ennekuin puusta
voidaan ryhtyä valmistamaan kahvaa. |
| 1. Juuri hankitusta kahvamateriaalista on ensimmäisenä selvitettävä
kuinka tuoretta puu on. Ennenkuin puuainesta voidaan työstää
huoletta sen tulisi olla ainakin kuivunut noin vuoden verran ollakseen
käsittelykelpoista. Tässä ajassa puun oma kosteus kerkiää
haihtumaan ja puuaines saavuttaa sitkeyden ja pysyy ehjänä. |
| 2. Jos haluaa ottaa kahvamateriaalia kasvavasta puusta suositeltavia
ajankohta olisi talvella tai vielä mielummin kevättalvella. Tuolloin
puun oma kosteus pienimmillään. Viimeinen kuukausi ennen kuin
puu alkaa jälleen imeä uutta nestettä itseensä on huhtikuu. |
| 3. Tuoretta puuta ei saa kuivata kuumassa ja kuivassa paikassa vaikka
äkkiä ajatellen sen luulisi nopeuttavan prosessia mitä se
tietenkin tekee, mutta ei kuitenkaan toivotulla tavalla. Liian nopea kuivuminen
aiheuttaa puun halkeilua. |
| 4. Tuoreena kaadettu puuaines pitäisi viedä kellarin tapaiseen
viileään ja kosteahkoon tilaan muutamaksi kuukaudeksi. Tämän
jälkeen puuaines tulisi siirtää ulkokuivaukseen. |
| 5. Ulkokuivauksen jälkeen sisätiloihin tuodun puun kanssa
pitää varoa liian kuivaa ja kuumaa paikkaa, sillä puuaines
saattaa ulkokuivauksesta huolimatta halkeilla ainakin päistään.
Vasta kun puu on kunnolla kuivunut se voidaan sahata pinempään
mittaan, jolloin jää vielä varaa poistaa viallisia tai haljenneita
kohtia. Kahvaksi sopivan aihion mitat ovat luokkaa 5 x 15 cm. |
| 6. Jos hankkimasi kahvamateriaali on mielestäsi todella hyvää
ja jotakin ainutkertaista kannattaa sahattuihin päihin levittää
mehiläisvahaa. Vaha estää liian nopeaa kuivumista ja halkeilu
estyy. |
